Ominaisuudet
Betonilla on monia ominaisuuksia, jonka vuoksi sitä on käytetty laajasti rakennusten perustus-, runko-, parveke- ja julkisivumateriaalina.
Betoni on materiaalina luja ja jäykkä. Sen puristuksen kestävyys on erinomainen ja soveltuvaksi mitoitetun raudoituksen ansiosta betonirakenteelle saadaan myös tarvittava vetolujuus. Betonin massiivisuus eristää ääntä ja huokoisuus estää värähtelyn etenemistä.
Betoni on kosteuden- ja palonkestävä, eikä siitä irtoa terveydelle haitallisia aineita. Betoni on työstettävissä myös jälkikäteen, esimerkiksi korjausrakentamisessa.
Kuntotutkimukset
Betonin vaurioitumiseen vaikuttaa moni tekijä. Betoniraudoituksen ruostuminen eli korroosio aiheutuu terästä suojaavan betonin karbonatisoitumisesta, jossa betoni neutralisoituu menettäen suojaavaa alkalisuuttaan. Betonin karbonatisoitumiseen ja sitä kautta raudoitteiden korroosioon vaikuttaa betonin vesisementtisuhde, raudoitteiden suojabetonin paksuus sekä kloridien pääsy betonirakenteeseen.
Toinen betonin yleinen vaurioitumismekanismi on rapautuminen. Pakkasrapautuminen on seurausta betonin sisältämän kosteuden jäätymisestä. Vesi laajenee jäätyessään ja voi rikkoa rakennetta. Betonin huokoisuus, suojahuokosten osuus sekä tiiveys vaikuttavat rapautumiseen.
Betonin kuntotutkimukset toteutetaan kenttä- ja laboratoriotutkimuksina, joiden perusteella raportoidaan johtopäätökset ja toimenpidesuositukset.
Kenttätutkimusvaiheessa kohdetta tarkastellaan olemassa olevien vaurioiden, mahdollisten tulevien vaurioiden synnyn tai olevien vaurioiden kehittymisen sekä näiden korjaustarpeiden näkökulmasta. Katselmuksen lisäksi kenttätutkimuksen aikana otetaan tarvittavia materiaalinäytteitä. Tutkimusmenetelminä käytetään muun muassa betonin laboratoriotutkimuksia sekä pintamateriaalien ja sauma-aineiden haitta-aineiden tutkimuksia.
Laboratoriotutkimuksessa betonista voidaan tutkia esimerkiksi vetolujuutta, kloridipitoisuutta, karbonatisoitumissyvyyttä sekä teräspeitepaksuutta. Laboratoriossa analysoidaan myös haitta-aineiden esiintyvyyttä ja määrää.
Kuntotutkimuksesta laaditaan kirjallinen raportti. Raporttia voidaan hyödyntää julkisivujen ja parvekkeiden korjaustarpeen laajuuden ja aikataulun määrityksessä, olevien ja tulevien turvallisuus- ja terveellisyysriskien arvioinnissa sekä korjaussuunnittelun lähtötietona.
